Vaikka yleisesti ottaen keskisuomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti parantunut, hyvinvoinnin jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Eriarvoisuus ilmenee sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Käynnistyvän hyvinvointialueen ensimmäisiä tehtäviä on luoda strategia, joka taistelee tätä eriarvoisuutta vastaan ja varmistaa, että Sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat käytännössä.
Uudistuksessa vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudistetaan, jotta voidaan taata yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Hyvinvoinnin- ja terveyserojen kaventaminen sekä vastaaminen ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ovat myös ensisijaisia päämääriä. Keski-Suomen hyvinvointialueen uudet päättäjät saavat kesäkuuhun mennessä strategiatyönsä valmiiksi – missio, visio ja arvot rupeavat olemaan selvillä.
Strategia siis kertoo, mitä tehdään, jotta organisaatio saavuttaa tavoitteensa ja visionsa. Strategia ei ole sanahelinää vaan sisältää konkreettisia tekoja. Strategian pitäisi olla toteutettavissa käytännössä. Epärealistinen strategia jää melko suurella todennäköisyydellä toteutumatta. Ennen kaikkea on tärkeä, että jokainen organisaation työntekijä tietää, mikä hänen roolinsa on strategian toteuttamisessa. Strategia ei tarvitse kuitenkaan olla täydellinen – strategiatyössä pitää jättää tilaa suunnanmuutoksille ja jatkokehittämiselle.
Sosialidemokraattinen ryhmä on vahvasti sitä mieltä, että yksilö, siis potilas tai asiakas, on keskiössä. Organisaatio rakennetaan palvelemaan tätä päämäärää. Uudistus antaa loistavan mahdollisuuden palveluiden integraation hyödyntämiseen. Integraation myötä päällekkäisiä palveluja voidaan ainakin vähentää – ja parhaassa tapauksessa karsia kokonaan pois. Näin voidaan ratkaisevasti tehostaa ja parantaa keskeisiä sote-palveluja ja vapauttaa resursseja uuteen käyttöön. Kuntoutukseen ja mielenterveysongelmiin – varsinkin nuorten keskuudessa – on syytä laittaa selkeästi enemmän panostuksia.
Yhdenvertaisuus ja ihmislähtöisyys ovat arvoina tärkeimmästä päästä. Hyvinvointialueen palvelujen on oltava sekä oikea-aikaisia että ennakoivia. Eli yksinkertaisesti ilmaistuna: oikea palvelu, oikeaan aikaan ja mahdollisimman läheltä. Toimivuuden ohella jatkuvuus lienee palveluketjun tärkein ominaisuus. Omalääkärijärjestelmä on tässä suhteessa ylivertainen. Se luo turvallisuuden tunnetta, se herättää luottamusta ja positiivista mielikuvaa organisaatiosta.
Hyvinvointialueen tärkein resurssi on ilman muuta henkilöstö. Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä hyvinvointialue ei voi yksinkertaisesti toimia riittävällä teholla ja vaikuttavuudella. Näin ollen mahdollisuus vaikuttaa omien tehtävien järjestelyyn, kehittää ja kehittyä työpaikalla ei voi aliarvioida. Vuorovaikutus, avoimuus ja kannustava ilmapiiri ovat keskeisempiä hyvän työpaikan tunnusmerkkejä. Yllä kuvattua polkua seuraten Keski-Suomen hyvinvointialue kehittyy resilientiksi organisaatioksi, jossa suunta ja päämäärät ovat selkeitä ja jokainen – sekä asiakas että työntekijä – tietää olevansa tärkeä.