Painopisteinä työllisyys ja talous

Kesän tulo, onnistunut rokotuskampanja ja huomattavasti pienentyneet tartuntaluvut antavat toiveikkuutta siitä, että pandemia on kohta voitettu ja jyväskyläläiset voivat syksyyn mennessä palata normaaliin elämänrytmiin.

Pääministeri Sanna Marinin poikkeusolojen julistuksesta maaliskuussa 2020 on kulunut melko tasan 14 kuukautta ja sinä aikana on tapahtunut paljon. Pandemian aiheuttama isku talouselämään ja erityisesti hotelli- ja ravintola-alaan on ollut kova. Kuitenkin hallituksen valitsema linja sekä talous- että terveysnäkövinkkelistä katsottuna on ollut erittäin järkevä – Suomi on itse asiassa pärjännyt taloudellisti oletuksia paremmin. Bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2020 oli vain lievästi negatiivinen (-2,8%) ja kuolleisuus koronavirukseen kansainvälisissä vertailuissa erittäin alhainen – vanhassa kotimaassani Britanniassa esimerkiksi uhrien suhteellinen määrä on ollut kymmenkertainen.

Pandemian jättämät jäljet tulevat kuitenkin näkymään vielä pitkään, eikä ole lainkaan yhdentekevää, miten niitä korjataan. Jyväskyläläisillä, kuten kaikilla suomalaisilla, on oivallinen tilaisuus päättää kesäkuun kuntavaaleissa, miltä arvopohjalta jälleenrakentaminen alkaa. En voisi kuvitella parempaa hetkeä käyttää äänioikeutta ja vaikuttaa siihen, millä tavalla veroeurojamme käytetään. Annan heti kolme esimerkkiä ryhmistä, jotka ansaitsevat erityistä huolenpitoa koronan vanavedessä. Ensinnäkin nuoret, joiden koulunkäynti on ollut katkonnaista. Toiseksi sairautta tai henkisiä ongelmia potevat, joiden hoito on ollut vajavaista tai siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Ja kolmanneksi ne, joiden toimeentulo on kärsinyt pahasti syystä tai toisesta pandemian aikana.

Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii resursseja. Veroprosentin nostaminen voi olla joidenkin vasemman laidan poliitikkojen mielestä perusteltua, mutta minusta se on liian helppo ratkaisu. Veronkorotus syö ostovoimaa ja taloustieteilijät ovat vankasti sitä mieltä, että orastava kasvu on paljolti yksityisen kulutuksen varassa. Ennusteissa oletetaan, että kun rokotuskattavuus on saavuttanut toivotun tason – noin 70% väestöstä – yhteiskuntaa voidaan avata ja talouskasvu pääsee vauhtiin. Tuoreimman arvion mukaan bruttokansantuotteen kasvu voi olla 2,7-2,8 prosentin luokkaa vuosina 2021-2022. EU:ssa kasvuvauhti voi olla vielä kovempaa, noin 4,2-4,4 prosenttia. Tämä lupaa hyvää myös Suomen vientiponnistuksille.

Ydinkysymys on, kuinka nopeasti vihreää siirtymää voidaan Suomessa toteuttaa. Rahaa siihen ja koronasta elpymiseen on EU:lta nyt tarjolla enemmän kuin koskaan. Jyväskylällä on tutkimus- ja koulutuskaupunkina oivalliset mahdollisuudet kehittyä vihreän teknologian ja digitalisaation mallikaupungiksi, joka luo niitä kauan kaivattuja hyvin palkattuja työpaikkoja ja houkuttelee nuoria korkeakoulutettuja huippuosaajia jäämään jyväskyläläisiksi veronmaksajiksi.

Kiinnitetään siis päähuomio kaupungin talouden tulopuoleen ja edellytysten luomiseen uusien yritysten syntymiselle. Hyvällä yhteistyöllä saamme tuloksia aikaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.