Tätä juttua kirjoittaessa kesäkuun kuntavaaleista on kulunut alle neljä kuukautta ja puolueet laativat jo täyttä häkää uusia ehdokaslistoja tammikuun aluevaaleihin – ennakkoäänestyksen alkuun on ainoastaan vaivaiset neljätoista viikkoa! Lokakuussa äänestetään vielä Keskimaan vaaleissa ja sitten marraskuussa on Osuuspankin vuoro. Keskisuomalaisille tarjotaan siis lyhyen ajan sisällä mitä erilaisimpia mahdollisuuksia varmistaa, ketkä päättävät keskeisistä asioista. Mutta, mutta selkeä vaara on myös olemassa, että vaaliähky iskee ja äänestysprosentti varsinkin tammikuun tärkeissä ensimmäisissä aluevaaleissa – siis hyvinvointialuevaaleissa – jää ikävän alhaiseksi.
Mistä on kyse tammikuun aluevaaleissa? No, nyt tapahtuu se kuuluisa Sote-uudistus, josta on käyty suurta vääntöä niin monta vuotta. Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, jotka noudattavat suurin piirtein perinteisiä maakuntarajoja. Poikkeuksia kyllä löytyy: Uudellemaalle perustetaan neljä hyvinvointialuetta, joiden lisäksi Sote-palvelujen järjestäjänä toimii Helsingin kaupunki. Kun sairaanhoitopiirit katoavat se tarkoittaa Keski-Suomen osalta, että Jämsä ”palaa kotiin” Pirkanmaan sairaanhoitopiirin reissulta ja näin ollen Keski-Suomen hyvinvointialue käsittää 22 kuntaa. Kuhmoinen tietenkin siirtyi Pirkanmaahan tämän vuoden alussa.
Jokainen hyvinvointialue saa tammikuussa oman aluevaltuustonsa, jonka koko vaihtelee asukasluvun mukaan. Vain Helsingin kaupunki muodostaa tästä poikkeuden; siellä kaupunginvaltuusto päättää edelleen sote- ja pelastustoimen asioista.
Keski-Suomen uusi 69-jäseninen aluevaltuusto aloittaa toimintansa maaliskuussa 2022 ja valitsee ensitöikseen aluehallituksen. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023. Siirto koskee myös pelastustointa, jonka uudistus toteutetaan osana sote-uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on luonnollisesti palvelujen paraneminen. Pelastustoimi on kuitenkin perustellusti huolissaan siitä, että se joutuu kamppailemaan sote-palvelujen kanssa samasta rahapotista.
Ja todella isoista rahoista on kyse: uuden hyvinvointialueen vuosibudjetti tulee olemaan miljardin euron luokkaa. Nämä rahat siirtyvät pois kunnilta; Jyväskylän kaupungin toimintamenoista vuonna 2020 esimerkiksi 51% koostui sosiaali- ja terveyspalveluista, euroissa 449 miljoonaa. Kunnat pelkäävät luonnollisesti myös, että siirtymäajan jälkeen niiden omistamat sote-kiinteistöt jäävät osittain ilman käyttäjiä ja seisovat tyhjinä mikäli palveluverkosto supistuu. Jyväskylän kaupunkikin katsoo, että nyt olisi taloudellisesti otollisin hetki realisoida oman tytäryhtiön omistamat paloasemat.
Juuri yllä mainituista syistä on huipputärkeää, että keskisuomalaiset seuraavat valmisteluprosessia ja käyvät ahkerasti vaaliuurnilla viimeistään sunnuntaina 23.1.2022. – ottakaa kantaa ja vaikuttakaa!