Yritysten avuksi – irtisanomisten välttämiseksi

Maailmalla myllertää. Tässä koronakaaoksessa pelkäämme oman ja läheistemme terveyden puolesta. Pelkäämme työpaikkamme menettämistä, lomautuksia ja irtisanomisia. Pelkäämme konkursseja ja talouslamaa sekä niiden ikäviä kerrannaisvaikutuksia hyvinvointiyhteiskunnallemme.

Suomi valtiona tekee kaikkensa kansalaisten terveyden turvaamiseksi ja maan talouden pelastamiseksi. Suomi on ottanut opikseen 90-luvun lamasta; se on pyrkinyt jo heti kriisin alusta alkaen monin tavoin pehmentämään koronan iskuja elinkeinoelämällemme ja sitä kautta koko hyvinvointivaltiollemme. Koko koneisto on valjastettu taisteluun tuota näkymätöntä ja ennalta-arvaamatonta vihollista vastaan.

…jottei kukaan kaatuisi

Valtio jakaa yrityksille nyt avokätisesti niin sanottua koronarahaa, jotta laajamittaisilta konkurssiaalloilta vältyttäisiin, ja ennen kaikkea, jotta työntekijöiden työpaikat säilyisivät. Rahan jakaminen toteutuu pääosin olemassa olevien rahoitusinstrumenttien, kuten Business Finlandin ja ELY-keskusten sekä kuntien kautta. Myös Finnvera takaa yritysten pankkilainoja entistä avokätisemmin. Yrittäjien toimeentulon turvaamiseksi, asetusmuutoksella mahdollistettiin myös heidän pääsemisensä työttömyysturvan pariin; normaaliaikoinahan yrittäjät eivät ole olleet näihin tukiin oikeutettuja. Rahoitushaut on laitettu nopeasti liikkeelle, valtakunnalliset neuvontapalvelut toimivat, hakemuksia on vastaanotettu jo nyt kymmeniä tuhansia ja lisää tulee, vielä toistaiseksi ainakin samaa tahtia kuin niitä ehditään käsittelemään.

Rapatessa myös roiskuu

Viime viikkoina media on nostanut esiin muutamia tukipäätöksiä, joissa koetaan tuen menneen sellaiselle toimijalle, jolle se ei tässä yritysten olemassaolon taistelussa olisi lainkaan välttämätöntä. Inhimillisiä, kiireessä tehtyjä virheitä on turha kieltää, mutta selvää on, että kaikki tuet on myönnetty valtakunnallisten yhteisten periaatteiden mukaisesti, yhteisin kriteerein. Huomattavaa lisäksi on, että erilaisia helpon rahan perässä olevia onnenonkijoitakin hakijoiden joukossa on…ja joku varmaan onnistuukin läpäisemään seulan ja saamaan rahoituksen. Onneksi näiden valitettavien hutien määrä on häviävän pieni kaikkien tuen saaneiden joukossa.

Keski-Suomen kriisituet kohdentuneet eniten kärsineille aloille

ELY-keskuksilta tukea voivat hakea koronasta kärsineet pienet yritykset, joilla on työntekijöitä yhdestä viiteen. Business Finland puolestaan jakaa tuet tätä suuremmille, 6-250 henkilöä työllistäville yrityksille. Yksinyrittäjien tukien jakaminen on uskottu kuntien huomaan. ELY-keskusten vastaanottamista noin 22 200 hakemuksesta, joista Keski-Suomesta tulleita tuhatkunta, on nyt tätä kirjoittaessani käsitelty reilu neljäsosa. Moni yritys on siis jo saanut iloita yritystoimintansa pelastumisesta tuon saadun tuen avulla. Niin valtakunnallisesti kuin täällä Keski-Suomessakin valtaosa kriisituista on mennyt juuri kovimpia kokeneiden alojen kuten kaupan, ravintola- ja kahvilatoiminnan sekä taksi- ja kuljetusalan toimijoille. Myös muut liike-elämän palvelut, teollisuus ja rakentaminen ovat saaneet osansa.

Keski-Suomen ELY-keskuksessa teemme kaikkemme

Keski-Suomen ELY-keskuksessa hankekäsittelyä nyt pari kuukautta sisältä seuranneena voin vakuuttaa, että kaikki kivet ja kannot on käännetty henkilöiden irrottamiseksi yritystukien käsittelyyn. Mikä ilahduttavinta, henkilöstömme on ollut vapaaehtoisesti tarjoamassa apuaan hakemuskäsittelyyn kriisiavun saamiseksi mahdollisimman nopeasti sitä kipeästi tarvitseville. Yritykset ja teidän lomautetut tai lomautusuhan alla olevat työntekijänne, teidän hätänne on kuultu ja avunpyyntöönne vastataan – niin pian kuin mahdollista!

Pirkko Melville, Keski-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualueen johtaja