Inflaatio on hidastunut tuntuvasti, korot jatkavat laskuaan ja asuntolainan ottaminen taas houkuttelee. Tuoreen ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2025. Voidaan siis olettaa, että Suomi on pikkuhiljaa toipumassa vuosikymmenen alkupuolen sitkeästä taantumasta. Kuntien talousnäkymät sen sijaan heikkenevät lähivuosina huolestuttavasti. Kaupunkimme ei ole mikään poikkeus, päinvastoin, se on kärsinyt erityisen raskaasti epätasa-arvoisesta valtionosuusjärjestelmästä. Totuus on, että Jyväskylän kaupunki kipuilee ja pahasti.
Jyväskylä on kasvanut tasaisesti keskimäärin yli tuhannella ihmisellä vuodessa jo 70-luvulta lähtien. Kaupunkimme on siis edelleen vahva kasvukeskus, mutta kasvun luonne on muuttunut: luonnollinen väestönlisäys on lähestulkoon nolla ja muuttovoitto tulee lähinnä maahanmuutosta. Monille sotaa pakeneville ukrainalaisille Jyväskylä on nyt kotikunta. Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto lisääntyy tasaisesti. Katukuvassa ja kouluissa tämä kehitys näkyy jo selkeästi: se tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia. Maahanmuuttajien kotoutumista ja kielen oppimista on syytä kaikin tavoin tukea.
Jyväskylän perinteinen haaste – rakenteellinen työttömyys – näyttää pysyvän korkealla suhdanteista huolimatta. Työttömyysaste oli elokuussa 13,8% ja samalla suurten kaupunkien pahin. Kaupunkimme korkeakoulut ja muut oppilaitokset tuottavat runsaasti nuoria osaajia, jotka mielellään jäisivät Jyväskylään, mikäli sopiva työpaikka olisi tarjolla. Kun ei ole, Tampere ja pääkaupunkiseutu korjaa hedelmät. Toyota-yhteistyöhön ja ylipäätänsä vetytalouden potentiaaliin kannattaa satsata. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä siemenrahaa tähän tarkoitukseen onneksi löytyy.
Kaupungin talousarvioprosessi on nyt edennyt kuumaan vaiheeseen. Vuosi sitten tuloveroprosentti nostettiin aikalailla yhteistuumin 0,64 %-yksiköllä 8,0 prosenttiin. Jo silloin uumoiltiin, että sopeutustahti on liian nopea ja tietää jatkossa varsinkin sivistyksen budjettiin vastenmielisiä leikkauksia. Kesän kynnyksen annettu tiukka kehys sisältää sopeutuksia 7,7 miljoonan euron edestä. Lähikoulut, -kirjastot ja -talot ovat lahtauslistalla. Yli 75-vuotiaiden tonttiliittymien auraus – vasta pari vuotta vanha palvelu – on uhattuna. Myös nuorten työpajatoiminta vaikeutuu olennaisesti, mikäli sopeutustoimet toteutuvat.
SDP on sitoutunut kaupungin talouden tervehdyttämiseen. Kaupunkimme ei kärsi liian kalliista palveluista, vaan korkeasta työttömyydestä, vääristyneestä valtionosuusjärjestelmästä ja varsin ohuesta veropohjasta. Kaupunki, joka säästää itseään hengiltä, ei ole houkutteleva uusille asukkaille ja yrityksille. Varsinkin nuorten ja ikääntyvien palveluista ei ole järkeä leikata. Huonoista vaihtoehdoista maltillinen veronkorotus lienee edelleen vastuullisin ratkaisu.